Kahdeksan takana, neljä edessä.

Yhdeksäs viikko kunto-ohjelmaa starttasi tänään käyntiin. Uskomattoman pitkä aika, vaikka on mennytkin ihan hurauksessa.

Treenaaminen on henkireikä. Viis päivää salia ja aerobiset päälle ei tunnu millään lailla mahdottomalta, edes paljolta. On toki niitäkin päiviä, kun pääkoppa sanoo, että salin sijaan voisi tehdä jotain muutakin, mutta joka päivä siellä ollessa tai pois lähtiessä, kroppa oikein huutaa, miten salille meno oli kuitenkin taas päivän loistavin päätös. Sieltä saa niin paljon voimaa ja energiaa loppupäivään.
Jos voisin, kävisin aina aamuisin/aamupäivisin salilla. Mikään ei voita sitä fiilistä, kun puolitapäivin saa vetäistä ison lautasellisen ruokaa kera ruisleivän ja hedelmän. Kuten taas tänään! Ai että.

Herkkuhimotuksia on ja tulee. Kieltäytyminen ei ole enää niin vaikeaa kuin ennen, siitä on tullut jo niin tapa. Arvostan sitä miten kanssaihmiseni ottavat dieettini huomioon. En saa jatkuvia kyselyitä, miksen ota edes yhtä palasta? Ja usein tarjolla on myös terveellisiä vaihtoehtoja, joita nautin hyvällä omalla tunnolla. Kaikki tukevat dieetissä pysymistä, enkä saa (ainakaan päin naamaa) arvosteluja tekemistäni päätöksistäni.
Olen kehitellyt kahvista itselleni herkun. Korvaan sillä makeanhimoni, joka iskee usein varsinkin päivällisen ja lounaan jälkeen. Kun mieli tekee jotain pientä makeaa palasta, korvaan sen kahvikupposella. Tämä tarkoittaa, että juon aika monta kuppia päivässä, mutta annan sen itselleni tässä kohtaa anteeksi.

Tosi tosi tyytyväinen olen ollut kyllä Profitness-pakettiin. Tämä kokeilu on ollut kyllä jokaisen maksetun euron arvoinen, päivääkään en ole katunut päätöstäni ottaa haastetta vastaan. Vartalo kiittää myös muutoksilla, lihakset kasvavat ja erottuvat päivä päivältä enemmän ja peilikuvakin miellyttää koko ajan enemmän. Toki vielä on tekemistä ihannevartaloon päästäkseni, mutta näin lyhyessä ajassa tätä vauhtia kehittyminen on ollut jo huikeaa. Olen ylpeä, että olen jaksanut projektia vetää näin tunnollisesti.

Neljä kokonaista viikkoa profitnestä vielä edessä, kahden viikon päästä vielä kerran muuttuvalla ohjelmalla. Sen jälkeen katsotaan minkä kokoinen paussi pidetään ja katsotaan millä ohjein lähdetään jatkamaan töitä! Epäilen kykyäni pitää kovin pitkää taukoa, jonkinlaisen (syömis)palkinnon tahdon, mutta luulenpa, että aika pian taas tahkotaan uusin ja muokatuin ruokavalioin eteenpäin. Tätä motivaatiota yrittää hyödyntää niin pitkälle, kuin sitä vaan suinkin riittää! ♥

(Kuva: Pinterest)