What's your excuse?

Kuva, jonka sanomaperää olen monelle selostanut.

Jokainen laittaa aikansa ja rahansa juuri niihin tarkoituksiin, kuin itselle on ominaista ja sillä hetkellä mieluista. Saan tällä hetkellä niin paljon treenaamisesta ja hyvin syömisestä. Voin paremmin kuin koskaan ennen. Ja myönnettäköön, ettei peilikuvakaan ole koskaan näyttänyt paremmalta! Mikään ei ole tullut ilmaiseksi ja töitä tämän eteen on tehty. Mutta kaikki on ollut sen arvoista!

Se, että hoidan lapsia kotona, mahdollistaa tai ainakin edesauttaa jokapäiväistä treenaamista. 

Treeniohjelmaani kuuluu tällä hetkellä 5 kertaa viikossa sali ja 2-4 kertaa viikossa aerobiset. Mitään vaikeuksia ei näitä päiviä ole toteuttaa. Juoksemassa olen käynyt 1-2 kertaa viikossa, siihen yksi intervallitreeni päälle.

Samaan aikaan salilla treenaamme mieheni kanssa 2-3 kertaa viikossa.

Meillä lapset ovat kuntosalin lapsiparkin vakiokävijöitä. Lapset ovat hoidossa 2-4 kertaa viikossa n. reilu tunnin ajan. Molemmat viihtyvät paikassa todella hyvin, etenkin silloin kun mukana on muita leikkikavereita. Silloin tällöin ovat myös vahemmillani jonkun illan, jotta olemme päässeet salille samaan aikaan. Mieheni tulee useasti suoraan töistä salille, me bussilla/autolla kotoa. Salilta jatkamme sitten illaksi kotiin yhdessä. Nämä illat kotona tuntuvat todella lyhyiltä, mutta saamme ne kuitenkin viettää yhdessä. Välillä kun on niitäkin päiviä, kun vuorottelemme salikäynnit läpystä vaihto-systeemillä kotoa. Välillä hyödynnän myös lapsiparkin päiväoloaikoja ja käyn lasten kanssa kolmisin salilla.

Tilanteeseen tulee taatusti muutos, kun jonain päivänä palaan takaisin töihin + että lapset kasvavat ja aloittavat omia harrastuksiaan. Lapsia ei hoitopäivän jälkeen voi enää kiikuttaa toiseen paikkaan hoitoon. Nyt nautitaan ja otetaan kaikki hyöty meneillään olevasta tilanteesta irti!

Välillä kehittelen itselleni huonoa omaatuntoa siitä, että tämä harrastus olisi lapsiltamme jotenkin pois. Päivät suunnitellaan salimenemisten mukaan ja lapset ovat (onneksi) tutuiksi tulleilla tädeillä hoidossa. Lohduttaudun kuitenkin siihen ajatukseen, että pojat ovat kotihoidossa, joten 3-5h/viikossa hoitoa tuskin jättää heihin suurempia arpia. Itse olen paljon pirteämpi ja hyvinvoiva, kun saan laatuaikaa itselleni melkein joka päivä! Kuka nyt ei olisi?

Kotona on todella helppo noudattaa tiukkaa ruokavaliota. Ennen napsin kaapeista herkkuja joka päivä. Herkkuja sieltä löytyy edelleen, mutta itsekuri on kasvanut. Herkkukaapin antimia tarjotaan vain lapsille ja vieraille.  Syömme lasten kanssa samoaa ruokaa, koska ruokavalioomme kuuluu kahden lämpimän aterian lisänä myös peruna/riisi tai makarooni. Välipalarahkat korvataan lapsille yleensä jollain muulla, vaikka 1v. kuopuksemme rakastaakin rahkan/jogurtin yhdistelmää. Lapsille tulee tehtyä jokatapauksessa ruokaa, joten helpompaa on tehdä isot satsit kerralla ja  purkittaa sopivina annoksia jääkaappiin odottamaan. Salaattia (ja banaaneja!) meillä kuluu järjettömästi, minkä takia olemme kesäisin tehneet viikottain poikien kanssa reissun kauppatorille tankkaamaan vihannes- ja hedelmävarat.

Opettavaista tämä kurinalainen elämä, suosittelen kaikkia kokeilemaan! Helposti siihenkin tottuu ja kaikki lähtee oikeesti tahdonvoimasta ja omasta päätöksestä pysyä valinnoissaan. 

Fiiliksiä

Neljäs viikko käynnissä ja hyvin porskuttaa. Edelleen olen todella tyytyväinen ostooni. 

Aika paljon joutuu osalle selittelemään, miksen tapani mukaan syö herkku- ja jälkkäripöydistä. Houkutuksia tulee ainakin monia monia viikossa, tähän mennessä kieltäytyminen on ollut kuitenkin helppoa, vaikka välillä etenkin ruuan perään tekisi ihan hirmuisesti mieli jotain pientä makeaa palaa (erityisesti kahvin kanssa)!

Puolentoista viikon päästä eka viisviikkonen on suoritettu ja ruoka- sekä saliohjelmat vaihtuu. Yhtään en vieä tiedä, mitä on edessä. Pelottaa, jos annoksia kiristetään. Isot annokset uppoavat tällä hetkellä niin helposti ja eilen just ääneen mietin, että päivittäinen salin jälkeinen iso ateria on melkeinpä päivän kohokohta! Eri tavalla kroppa nykyään huutaa ruokaa. Juomisesta on tullut jo tapa ja helposti menee se 3-4 litraa päivässä. Ei tuota suurempia tuskia, kuin niinä päivinä kun olemme kovasti menossa. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin juosta kaupungilla tai vieraammissa paikoissa heti etsien vessaa! Silloin juon väkisin vähemmän. Kotona sit aina pyrin tankkaamaan reilusti. Pepsimax toimii arjen pelastajana, sitä lipitän silloin tällöin kun tekee mieli jotain hyvää!

Salilla olen (ilokseni) huomannut pientä nousujohteisuutta painojen suhteen. Joissain liikkeissä pystyy jo tekemään isommilla painoilla kuin lähtötilanteessa. Se, jos mikä motivoi. Silti tuntuu, että painot on ihan miniluokkaa. 

Treenistä saa edelleen irti todella paljon, se kai hommassa onkin tärkeintä!

Kuvat tän päiväsen jalkatreenin jälkeen. 

Liityn siis näihin pukkarikuvailijoihin, joskin varmistin ensin ettei pukkarissa ei muita sillä hetkellä ollut! ;)

 

Elämä on valintoja

Tänään meille tarjoutui tilaisuus päästä kaksin leffaan. 

Leffaeväiden virkaa on toimittaneet viime kertoina protskupatukat ja herneet. Tänään mentiin näillä:

Jotain extraa eväiksi on pakko aina raijata, että kestää sen houkuttelevan poppareiden ja karkkien hajun. Mä ainakin olen ihan heikkoina näihin Fastin protskupatukoihin. Ja niin paljon parempi vaihtoehto kuin se säkki karkkia. 

Leffan jälkeen käytiin vielä Paninissa taivaallisilla maalaissalaateilla. Namms.

Elämä on valintoja täynnä ja tän 12 viikkoa olen päättänyt elää herkuttomalla!

Kaksin verroin kivempaa

Lauantaiaamuna klo 6.45 E tuli kyselemään aamupiirrettyjä ja N huuteli omasta huoneesta heti seiskan jälkeen. E:lle aamupiirretyt telkkariin, pienemmälle pikkuannos puuroa, yökkärit ulkovaatteisiin ja rattaisiin. E:lle huikkaus: "Äiti menee lenkille. Jos tulee jotain, niin isi nukkuu makkarissa." Niin paineltiin aamuaurinkoon kaksistaan vetäseen reilu seiskakilsanen. Pikkumies viihtyy, kun maisemat vaihtuu ja etenkin sillon kun autoja huristelee vastaan. Isoinkin mies arvosti, kun sai nukkua aamukasiin täyden hiljaisuuden vallitessa asunnossa.

Rattaiden kanssa juokseminen ei oo ihan lempparipuuhaani, mut menee paremman puutteessa. Paras fiilis on juosta omissa ajatuksissa ja musat täysillä pauhaten. Rattaiden kanssa juostessa saa kanssaulkoilijoilta huomattavasti enempi hymyjä osakseen. Vuos sitten pururadalla vaunujen kanssa juostessa vanhempi mieshenkilö huikkasi vastaan tullessaan meille: "Oikea asenne!" Silloin tuli juostua loppumatka hymyssäsuin kotiin ;)

Lähtökuvat

Keskiviikkona oli rakkaan ystäväni ihanaiset polttarit, joista en yllätyksen takia viitsinyt aiemmin täällä ääneen huudella. Päivä oli ihana ja ihanaa viettää oikein ajan kanssa ihanien ystävieni kanssa. Sidukkaa tuli lipitettyä ja pari pizzaakin syötyä (täysin sallituin täyttein tosin), mutta seuraavana aamuna kyllä huomas jotain poikkeavaa syöneen/juoneen, torstaiaamuna puntarikin kiitti +0,8kilolla! ;)

Takaisin ollaan ruodussa ja poikkeuksia ei ihan vähään aikaan tehdä, vaikka prisman irtsaritarjous hokuttaiskin tätä karkkihiirtä aikamoisesti!

Kaks viikkoa kahdestatoista suoritettuna ja tänään otettiin lähtötilannekuvat tähän projektiin.

Maaliskuuhun verrattuna, muutos on jo melkoinen.
Mietin kauan, kehtaanko edes laittaa vanhoja kuvia esille, mutta näistä muutoksen näkee niin selkeästi, että antaa mennä vaan.
Ekat kuvat otettu siis maaliskuun loppupuolella, väliä siis 4kk ja painoa tässä ajassa tippunut se n. 7kg.

  

  

  

Week 2

Hyvällä alulla ollaan ohjelman kanssa, saliohjelma rullaa ja tykkään sen monipuolisuudesta ja lihaksia saa kyllä rääkättyä oikein kunnon kanssa. Eilen reisi- ja keskivartalotreenin päätteeksi päätin testata parin viikon tauon jälkeen leuan vetoa. Yhtäkään en ole aiemmin saanut, mutta eilen kaikeksi hämmästykseksi, yksi leuka nousikin tangon yläpuolelle. Toinen meni T:n tuella, vaikka sanoikin, että "tuki" ainoastaan hipaisemalla yläkroppaa. JES! Edistystä!

Paino oli maanantaina taas tippumaan päin. Maanantain aamupaino 59,7kg.

Ruokavalio toimii ja isoja annoksia ihan jo kaipaa. Ähkyä ei tule, vaikka välillä tuntuu, että syö kuin hevonen. Herkkulakko on pitänyt ja siitä oon tosi ylpeä. Viikonloppuna töissä Dominoita ja minidonitseja hypistellessä (ja muille tarjoillessa) olin melkein jo lipsumassa, mutta pidin pääni enkä koskenut yhteenkään! Kotona herkuista kieltäytyminen ei tuota lainkaan päänvaivaa.

Aerobisillekin olen nyt ehtinyt. Sunnuntaina kävin heittämässä pikkumiehen kanssa rattailla kuuden kilsan juoksulenkin ja maanantaina tein yhdistelmänä rinta/olkapäät salitreenin ja siihen perään Grit Strenght-puolituntisen. Intervallia pitäis 1-2/viikossa saada ohjelmaan. Grit toimii tähän paremmin kuin hyvin. Siinä jos missä sykkeet nousee ja tunnin jälkeistä olotilaa ei oikein sanoin pysty edes selittämään.

Kuntosaliohjelma läpikäyty!

Viisi päivää treeniä takana, eli kuntosaliohjelma läpikäyty. Treenipainot löydetty, eli toisella viikolla täys höyry päälle. Toivottavasti! Voin todeta, että tykkään isolla T:llä. Monipuolisesti tulee treenattua kroppa läpi ja lihakset huutaa tällä hetkellä hoosiannaa toissa- ja eilispäiväisistä reisitreeneistä. Aijjajjai! Erilaisia liikkeitä, koska viime kuukausina en oo lihaskipeyttä saanut aikaseks enää oikeen missään jumpissa/omilla salitreeneillä. Kyllä nyt muistaa taas, miltä tää kireys tuntuu.

Ruokavalio toimii myös hirmu hyvin. 

Ruokaa saa syödä reilusti ja pakkikin toimii paremmin kuin ennen.

Herkkuja ei oo tehnyt tippaakaan mieli. 

Tänään vuorossa oli ojentajat ja olkapäät ja treeni meni perille! Aerobista kuuluu ohjelmaan ekan viiden viikon aikana 1-2 kertaa viikossa (mieluiten yläkropan treenipäivinä tai lepopäivinä) ja tänään juoksin matolla vielä 25min rasvanpolttohölkkää. 

Huomenna pitänen ehkä vapaapäivän tai käyn illalla vielä vetäsemässä aerobiset. 

Toisaalta tekis kyllä mieli antaa näiden reisipoloisteni levätä hetki.

Lähtötilanne

Tänään hyppäsin vaa'alle aamupainoineni. Sain viralliset mitat Omronin kehonkoostumusmittarillamme lähtötilanteeseen. Ja kuinkas ollakkaan, paino oli tipahtanut just alle 60kg. Tiedostan, että painoa on nyt on liian vähän. Mutta rasvaa on tiristetty (ja tiristän vieläkin) ja lihasta aletaan nyt hakemaan, joten paino lähtee näillä kiloilla nousuun jossain vaiheessa.

Paino 59,9kg (pituuteni 176cm)

BMI 19,5

Bodyfat (rasvaa) 14,3%

Muscle (lihakset) 41,9%

RM (kalorikulutus) 1483kcal

Visceralfat (sisäelimien ympärillä oleva rasva) 2

Ihan inbodyyn verrattavissa luvut tuskin ovat, mutta antavat ainakin suuntaa. Etenkään tuohon rasvaprosentiin en usko kuuna päivänä. Noin tikissä en vielä ole, vaikka toki sekin vaikuttaa et tissit on kohta pelkät kuopat tässä kropassa! :D

- - -

Illalla menen salille tekemään 3.päivän treenin. Vuorossa etureidet ja keskivartalo. 

Rintalihakset on edelleen hellinä toissapäiväisestä rääkistä. 

Haukka ja rintapäivä, JES!

Ai että, palvon uutta treeniohjelmaani!

Toinen päivä ja vuorossa oli rinta ja haukkarit. Ja kyllä voin sanoa, et varsinkin haukat kiittää nyt aika mukavasti. Loppuilta mennyt toimien melkolailla vapisevien kätösten kanssa. 

Lempparipäivä! Näitä lisää!

Whey+ ja Recovery+ jauhepussit on nyt kaapissa.

Recoveryn maku ei ihan hiponut Fastin tuotteiden ihanaa makua, mutta makunystyrät varmasti tottunevat uuteen makuun, suklaana tietenkin!

Huomenna tiedossa välipäivä, kun tiedossa on 10,5h töitä kahdessa erässä. 

Aamuaerobisellekkaan tuskin lähden, koska takana yövuoro ja uni tulee tänä yönä enemmän kuin tarpeeseen.

Ruuat vielä pitäisi purkittaa valmiiksi jääkaappiin odottamaan.

Fiiliksiä

Ensimmäinen päivä Profitness-pakettia takana.

Aamupäivällä kävin tekemässä ensimmäiset kuntosalitreenit, treenivuorossa olkapäät ja selkä.

Ekat viikot menee varmasti niiden oikeiden painojen hakemiseen, vielä en saanut tänään revittyä itsestäni kaikkia mehuja irti. Sitä odotan jo innolla!

Hakusessa on myös protskujauheet ja lisäravinteet, joita tulen käyttämään. Termit on vielä uusia ja niiden opettelussa menee aikaa. 

Ruokavalio tuntuu järkevältä. Nyt kun maaliskuusta olemme syöneet GFG:n mukaan, ei muutoksia tullut hirmuisesti. Annokset vaan on suurempia ja hiilareita sallitaan enemmän. Vaihtoehtoja aterioille (lähinnä aamu-, väli- ja iltapalalle) on enemmän ja niistä olen iloinen. Rahkaa ei tarvitse syödä enää välttämättä kahdesti päivässä JOKA päivä!

Lähtöpaino aamulla ennen aamupalaa oli 60,8kg.

Mittailen vielä kehonkoostumusmittarilla arvot lähtötilanteesta.

Ja kuvat pitää myös ottaa!

Kova tsemppi päällä!

Profitness-paketti starttaa nyt!

Tänään lähti 12 viikon kurinalainen ravinto- ja kunto-ohjelma käyntiin.

Myöhäiseen syksyyn asti mennään kolmella erilaisella ruokavaliolla ja kolmella erilaisella treeniohjelmalla. 

Ostin itselleni Pro Fitness-paketin Bodycampilta huippuhyvään hintaan.

Innosta piukeena olen odottanut tätä päivää, saan vihdoin minulle suunnitellut kirjalliset ohjeet ruokailuihin ja treenaamiseen. Niillä pitäisi tuloksia tulla, jos tahdon lujuutta löytyy suorittaa 12 viikkoa täysillä ilman lipsumisia!

Uskon, että ekat haasteet tulevat parin viikon päästä ruokavalion toteuttamisesta. Silloin tulen kysymään itseltäni, pystynkö sanomaan EI KIITOS tarjotuille herkuille? 

Minun pitäisi ehdottomasti määrittää itselleni jonkunlainen motivaatiopaukku 12 viikon päähän. Mikäli pysyn ruodussa ja saan tuloksia aikaan, tahdon ehdottomasti palkita itseni jollain todella mieluisella tavalla!

Tähän blogiin puran tuntoja näiden tulevien viikkojen ajalta tulevista tunnon tuskista, mahdollisista lipsumisista ja tuloksista! 

Shape your body, stay fit. Bodycamp way!

Tästä lähtee

Tästä lähtee.

Taustaa sen verran, että olen kahden pienen pojan (-10 ja -12) onnellinen äiti,joka päätti treenata itsensä elämänsä kuntoon. Sen mahdollistaa tsemppaava ja elämäntapa muutoksessa mukana oleva aviomieheni.

Go fat go - dietillä karistin 6-7kg maaliskuusta. Nyt tavoitteena päästä tiukkaan kuntoon ja kokeilla mihin tahdon lujuutta tästä pääkopasta löytyy! Olo ja mieli terveitä ja kuntoiluun pahemman kerran koukussa. Salilta/jumpista ei malttaisi millään pysytellä pois.