Viime postauksesta onkin jo aikaa.
Kuntoilu-ura ei päättynyt, ruokakin vielä maistuu terveellisesti. Kuulumisia ei vaan ole ehtinyt kirjoitella.
Pari viikkoa on nyt vedetty vähän löysempää tahtia. Salilla oon käynyt kolmesti viikossa (tosin treenit on kyllä olleet tappoluokkaa). Ja syömisetkin ovat olleet vähän omaa luokkaansa. Herkut on maistuneet, enkä ole niistä nostattanut huonoa omaatuntoa.
Erityisesti rasvaa olen nyt syönyt, sekä hyvä-, että huonolaatuista.
Pähkinöitä päätin myös alkaa opetella syömään. Ostettiin viime viikkoiselta kauppareissulta pussi ja pojat meinas bussimatkalla syödä pussin jo tyhjäksi. Yllätyin, miten hieman ennakkoluuloinen 3-vuotiaskin veteli niitä napaansa ikäänkuin karkkia saadessaan.
Nyt pari viikkoa löysäilleenä, tämän viikon päätin aloittaa taas tiukemmin. Isänpäiväviikonloppuna tulee olemaan taas pöydät herkkuja täynnä, joten alkuviikko himmaillaan ja pidetään herkkupussien nyörit tiukalla. Mutta kaiken kaikkiaan olen ollut tähän tilanteeseen hirmu tyytyväinen, kun ei ihan jokaista suupalaa tarvitse miettiä. Sanoin myös miehelle ääneen, että nyt joulun alla en herkkulakkoihin suostu, kun piparit, glögit ja tortut astuu kuvioihin. Ens vuoden puolella ehtii taas kiristelemään, nyt nautitaan saavutetuista tuloksista (jotka ei ihan muutamaan torttuu kaadu) ja pidetään tätä kuntoa yllä loppuvuosi!
Viime viikon perjantaina emme tavalliseen tapaan ehtineet kuopuksen kanssa aamupäivästä salille vanhemman kerhon aikana, joten tehtiin treeni kotona. Kymmenen kilon elävä puntti on loistava olkapääpaino ylösnostoissa ja kiljuu riemusta kun nostelee musiikin tahdissa kattoon myös askelkyykkyjen aikana. Yhteistä kivaa tekemistä, eikä vaadi kuin vähän mielikuvitusta.
Painoja pitäis hankkia lisää, nuo kasikiloiset käsipainot alkaa jäämään vähän kevyiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti